Vesijohtojen, salaojaputkien ja sadevesiviemäreiden jäätyminen on yleinen ongelma, johon kuitenkin löytyy yksinkertainen ja edullinen ratkaisu.
Lue lisää...
Yksinkertaisin järjestelmä vesijohdon sulanapitoon on itsesäätyvä lämpökaapeli (10W/m) jossa on valmiina vesitiivis pistotulpallinen liitosjohto. Kaapeli tulee olla myös elintarvikehyväksytty juomavesikäyttöön. Usein esimerkiksi pientaloissa ja mökeissä, vesijohdon nousun yhteyteen lisätään vähintään routarajan alapuolelle menevä sulanapitokaapeli. Kaapeli on helppo lisätä vesimittarin etuventtiilin yhteyteen erikseen saatavalla läpivientinipalla. Liian pitkää kaapelia ei kannata vesijohtoon laittaa, koska se vain lämmittää vettä turhaan putkistossa.
Pistotulpallinen itserajoittuva sulanapitokaapeli voidaan kytkeä päälle syksyisin ja ottaa pois päältä keväällä irroittamalla pistotulppa seinästä. Sähkömiehen toimesta kaapeli voidaan myös kytkeä sähköverkkoon kiinteästi ja ohjata sen toimintaa joko ajastimella, termostaatilla tai erillisellä käyttökytkimellä. Vaikka kyseessä on itserajoittuva kaapeli, joka säätää tehonsa ympäristön lämpötilan mukaan, niin se kannattaa aina kytkeä pois päältä kun sulanapitoa ei tarvita. Kaapeli kuluttaa aina pienen määrän sähköä.
Salaojiin ja sadevesiviemäreihin saatetaan myös tarvita sulanapitoa ja näihin voidaan käyttää useita erilaisia kaapeleita. Myös yllä mainittu juomavesikäyttöön soveltuva peruskaapeli sopii myös salaojien ja sadevesijärjestelmien kanssa käytettäväksi. Isommissa putkissa (yli 125mm) tarvitaan jo tehokkaampaa kaapelia ja näitä löytyy aina 90W/m saakka. Normaalissa käytössä 10-30W/m on riittävä ja siitä isommat tehot soveltuvat lähinnä teollisuuden käyttötarkoituksiin. Viemäreiden, salaojien ja muiden sadevesijärjestelmien sulanapitoa kannattaa ohjata aina termostaatilla joka mittaa ulkolämpötilaa ja kytkee sulanapidon päälle aina tarvittaessa.